<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
	xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
	xmlns:wfw="http://wellformedweb.org/CommentAPI/"
	xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
	xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
	xmlns:sy="http://purl.org/rss/1.0/modules/syndication/"
	xmlns:slash="http://purl.org/rss/1.0/modules/slash/"
	>

<channel>
	<title>Avania &#187; käytettävyys</title>
	<atom:link href="http://www.avania.fi/tag/kaytettavyys/feed/" rel="self" type="application/rss+xml" />
	<link>http://www.avania.fi</link>
	<description>Avanian erikoisosaamista on verkkokauppa, www-suunnittelu sekä käytettävyystutkimus. Toteuttamamme palvelut ovat erityisen käyttäjäystävällisiä.</description>
	<lastBuildDate>Tue, 15 Jun 2010 10:09:41 +0000</lastBuildDate>
	<generator>http://wordpress.org/?v=2.8.4</generator>
	<language>en</language>
	<sy:updatePeriod>hourly</sy:updatePeriod>
	<sy:updateFrequency>1</sy:updateFrequency>
			<item>
		<title>Suuret pudotusvalikot</title>
		<link>http://www.avania.fi/suuret-pudotusvalikot/</link>
		<comments>http://www.avania.fi/suuret-pudotusvalikot/#comments</comments>
		<pubDate>Mon, 15 Jun 2009 12:44:37 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[drop-down]]></category>
		<category><![CDATA[käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[pudotusvalikko]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.avania.fi/?p=296</guid>
		<description><![CDATA[Käytettävyysguru Jakob Nielsen on jo vuosia toitottanut, että Drop-Down -valikoita kannattaa käyttää varsin säästeliäästi, koska niihin liittyy huomattava määrä käytettävyysongelmia. Jos Drop-Down -valikko, joka lienee oikealta suomennokseltaan pudotusvalikko, on liian pitkä, törmätään ongelmiin. Käyttäjä heilauttaa helposti hiirtä sen verran, että kohdistin siirtyy pois valintalistan päältä ja näin lista katoaa. Ongelmana on myös se, että pitkissä listoissa vain pieni osa valittavista kohteista on samaan aikaan näkyvissä, mikä vaikeuttaa oikean valinnan tekemistä. Normaalikokoista pudotusvalikkoa kannattaakin käyttää ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa oikea vaihtoehto on käyttäjälle täysin selvä. Tällainen valinta voisi olla esimerkiksi kotikaupunki tai -maa. Käytettävyysongelmien lisäksi Drop-Down -valikoiden on havaittu ärsyttävän käyttäjiä, joten siitäkin syystä niitä kannattaa vältellä, jos  vain mahdollista.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Käytettävyysguru Jakob Nielsen on jo vuosia toitottanut, että Drop-Down -valikoita kannattaa käyttää varsin säästeliäästi, koska niihin liittyy huomattava määrä käytettävyysongelmia. Jos Drop-Down -valikko, joka lienee oikealta suomennokseltaan pudotusvalikko tai alasvetovalintalista, on liian pitkä, törmätään ongelmiin. Käyttäjä heilauttaa helposti hiirtä sen verran, että kohdistin siirtyy pois valintalistan päältä ja näin lista katoaa. Ongelmana on myös se, että pitkissä listoissa vain pieni osa valittavista kohteista on samaan aikaan näkyvissä, mikä vaikeuttaa oikean valinnan tekemistä. Normaalikokoista pudotusvalikkoa kannattaakin käyttää ainoastaan sellaisissa tilanteissa, joissa oikea vaihtoehto on käyttäjälle täysin selvä. Tällainen valinta voisi olla esimerkiksi kotikaupunki tai -maa. Käytettävyysongelmien lisäksi Drop-Down -valikoiden on havaittu ärsyttävän käyttäjiä, joten siitäkin syystä niitä kannattaa vältellä ja esittää valinta jollain toisella tavalla, jos vain suinkin mahdollista.</p>
<p>Aina pudotusvalikoita ei voi välttää, sillä joskus vaihtoehtoja ei ole. Uusimmat käytettävyystutkimukset ovat kuitenkin tuomassa valoa pudotusvalikoiden käyttökelpoisuuteen. Nimittäin erittäin<strong> suuret pudotusvalikot ovat osoittautuneet käytettävyystesteissä huomattavasti normaaleita pudotusvalikoita paremmiksi </strong>ratkaisuiksi. Nielsenin tutkimusten mukaan suurissa pudotusvalikoissa valintavaihtoehdot voidaan ryhmitellä paremmin ja kaikki vaihtoehdot saadaan näkyville yhtäaikaisesti, mikä helpottaa vertailun ja oikean valinnan tekemistä.</p>
<p>Lisäksi suurten pudotusvalikoiden yhteydessä voi käyttää kuvia havainnollistamiseen. Joskus asia voidaan ilmaista kuvien avulla selkeämmin kuin sanoilla. Paino sanalla joskus eikä missään nimessä kannata alkaa täyttämään pudotusvalikoita sanojen sijasta esimerkiksi itse suunnitelluilla ikoneilla, sillä se on tuhoon tuomittua.</p>
<p>Alla kuva suuresta pudotusvalikosta, jossa sisältö on ryhmitelty ja jaettu kahdelle palstalle. Ratkaisu on toimiva ja <strong>vähentää mm. vahingossa tapahtuneesta hiiren heilahduksesta aiheutuneita ongelmia</strong>, jotka sulkevat valikon. Valikon oikeassa yläkulmassa näkyy sulkemispainike, mutta se ei ole Nielsenin tutkimusten mukaan välttämätön eikä edes tarpeellinen.</p>
<p style="text-align: center;">
<p style="text-align: center;"><a href="http://www.avania.fi/wp-content/uploads/2009/06/mega_drop-down_esimerkki.jpg"><img class="size-large wp-image-297 aligncenter" title="mega_drop-down_esimerkki" src="http://www.avania.fi/wp-content/uploads/2009/06/mega_drop-down_esimerkki-1024x529.jpg" alt="" width="550" /></a></p>
<p>Nyt voi siis huoletta käyttää suuria pudotusvalikoita www-sivujen navigointielementteinä, kun käytettävyystestitkin ovat ne toimiviksi osoittaneet. Aina niidenkään käyttö ei tietenkään ole järkevää, joten kannattaa tapauskohtaisesti miettiä paras ratkaisu omille sivuilleen. <strong>Mikäli valikkoon tuntuu kuitenkin tulevan paljon valintavaihtoehtoja, ovat suuret pudotusvalikot hyvä vaihtoehto</strong>.</p>
<p>Jos haluat opiskella lisää käyttöliittymäelementeistä ja niiden käytöstä, kannattaa tutustua <a href="http://quince.infragistics.com/#/Main">Quinceen</a>.</p>
<p><a href="http://www.useit.com/alertbox/mega-dropdown-menus.html">Lue myös Jakob Nielsenin kirjoitus aiheesta Alertboxissa</a></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.avania.fi/suuret-pudotusvalikot/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
		<item>
		<title>Käytettävyystestaus pähkinänkuoressa</title>
		<link>http://www.avania.fi/kaytettavyystestaus-pahkinankuoressa/</link>
		<comments>http://www.avania.fi/kaytettavyystestaus-pahkinankuoressa/#comments</comments>
		<pubDate>Sun, 19 Apr 2009 11:28:03 +0000</pubDate>
		<dc:creator>admin</dc:creator>
				<category><![CDATA[Blogi]]></category>
		<category><![CDATA[käytettävyys]]></category>
		<category><![CDATA[käytettävyystestaus]]></category>
		<category><![CDATA[käytettävyystesti]]></category>

		<guid isPermaLink="false">http://www.avania.fi/?p=280</guid>
		<description><![CDATA[Käytettävyystestaus on menetelmä, jonka avulla tuotteesta löydetään käyttöön liittyvät ongelmat jo tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa. Mitä aiemmin tuotteen prototyyppiä päästään testaamaan sitä enemmän käytettävyystestauksesta on tuotekehitykselle hyötyä.]]></description>
			<content:encoded><![CDATA[<p>Käytettävyystestaus on menetelmä, jonka avulla tuotteesta löydetään käyttöön liittyvät ongelmat jo tuotekehityksen varhaisessa vaiheessa. Mitä aiemmin tuotteen prototyyppiä päästään testaamaan sitä enemmän käytettävyystestauksesta on tuotekehitykselle hyötyä.</p>
<p>Perinteisemmillä tuotekehitysmenetelmillä toteutetusta tuotteesta saadaan käyttäjäpalautetta projektin loppuvaiheen beta-testissä tai vasta tuotteen lanseeraamisen jälkeen asiakaspalautteena. Tällöin muutosten tekeminen tuotteeseen voi olla hyvinkin kallista ja aikaa vievää. Ei myöskään ole harvinaista, että muutokset toteutetaan vasta seuraavassa tuotteen myyntiversiossa, koska nykyiseen versioon muutoksia ei yksinkertaisesti pystytä tekemään. Käytettävyystestauksen avulla nämä ongelmat tuotteen käytössä löydetään jo aikaisessa tuotekehityksen vaiheessa, jolloin niihin kyetään puuttumaan ajoissa.</p>
<h4><em>Ota käyttäjät mukaan tuotekehitykseen</em></h4>
<p>Käytettävyystestauksen idea on tuoda tuotteen todelliset loppukäyttäjät mukaan tuotekehitysprosessiin ja näin ollen saada tietoa valistuneiden suunnittelupäätöksien tekemiseksi. Usein esimerkiksi ohjelmistoprojekteissa keskitytään liiaksi teknologiaan, jolloin tuotteen käyttö ja siitä saatava todellinen hyöty jää taka-alalle. Käyttäjäkeskeisen suunnittelun perusperiaate voidaan tiivistää yhteen lauseeseen: &#8220;Tunne käyttäjä&#8221;.</p>
<h4><em>Käytettävyystestausprosessin eteneminen</em></h4>
<p>Käytettävyystestausprosessi etenee pääpiirteittäin seuraavalla tavalla:<br />
- Käytettävyystavoitteiden määritteleminen<br />
- Testihenkilöiden valitseminen<br />
- Testitehtävien laatiminen<br />
- Testien suorittaminen<br />
- Testitulosten analysointi ja raportointi<br />
- Muutosten tekeminen tuotteeseen<br />
- Varmistava uudelleentestaus</p>
<p>Käytettävyystestaus soveltuu erinomaisesti iteratiiviseen tuotekehitykseen, jossa tuotetta kehitetään asteittain paremmaksi. Iteratiivinen tuotekehitys on myös käyttäjäkeskeisen suunnittelun perustyökalu, jonka avulla tuote saadaan vastaamaan käyttäjien ja käyttäjäorganisaation tarpeita.</p>
<h4><em>Testitila</em></h4>
<p>Käytettävyystestaus voidaan suorittaa joko siihen suunnitellussa laboratoriossa, muussa väliaikaistilassa tai jopa testihenkilön työpaikalla todellisissa käyttöolosuhteissa. Testipaikka valitaan aina tapauskohtaisesti. Joidenkin tuotteiden tapauksessa voi olla tärkeää selvittää, kuinka työympäristö vaikuttaa tuotteen käyttöön, jolloin testi tulee järjestää todellisessa käyttöympäristössä.</p>
<p>Myös etätestit, joissa testikäyttäjä on esimerkiksi eri paikkakunnalla kuin testin havainnoijat, ovat joissain tapauksissa mahdollisia.</p>
<h4><em>Esimerkkitesti: matkatoimiston tietojärjestelmä</em></h4>
<p>Matkatoimiston tietojärjestelmää kehittänyt ohjelmistoyritys halusi käytettävyystestauksen mukaan tuotekehitykseensä. Projekti oli jo varsin pitkällä ja tuotteesta oli olemassa jo lähes täysin toimiva versio. Tuotteelle päätettiin tehdä yksi käytettävyystestauskierros, koska käyttöönotolla oli jo kiire.</p>
<p>Testeissä keskityttiin etsimään tärkeimpiin matkatoimistohenkilökunnan tehtäviin liittyviä ongelmia. Tehtävät liittyivät asiakkaiden matkojen varauksiin ja matkakohteiden vertailemiseen. Testit suoritettiin käytettävyyslaboratoriossa ja testeissä käytettiin myös puhelinyhteyttä, jonka kautta asiakasta esittänyt henkilö otti yhteyttä testihenkilöön ja esitti asiansa.</p>
<p>Testeissä löydettiin kaksi erittäin vakavaa käytettävyysongelmaa matkojen varaamiseen liittyen, jotka joissain tapauksissa keskeyttivät käsillä olleen tehtävän täysin. Testeissä löydettiin myös 7 melko vakavaa ja 15 pientä käytettävyysongelmaa. Koska projekti oli jo niin pitkällä, ei kaikkia melko vakavia ongelmia pystytty korjaamaan. Kaikki pienet ja erittäin vakava ongelmat sen sijaan korjattiin ja tuotteen käytettävyyttä saatiin parannettua huomattavasti.</p>
<p><a href="http://www.avania.fi/muut-palvelut/kaytettavyystutkimus/">Lue lisää Avanian käytettävyystutkimuspalveluista</a></p>
]]></content:encoded>
			<wfw:commentRss>http://www.avania.fi/kaytettavyystestaus-pahkinankuoressa/feed/</wfw:commentRss>
		<slash:comments>0</slash:comments>
		</item>
	</channel>
</rss>
